Metsäsäätiön webinaari 23.4.

Metsäsäätiö järjesti huhtikuun lopulla webinaarin rahoittamista hankkeistaan. Ihmiset hankkeiden takaa pääsivät kertomaan omin sanoin projektien kuulumisia. Metsäsäätiön hallintoneuvoston puheenjohtaja Juha Marttila toimi tilaisuuden vetäjänä ja pääset katsomaan webinaarin tallenteen TÄSTÄ.

Ojitettujen soiden kestävä käyttö

Suomessa soita on ojitettu maa- ja metsätalouden käyttöön runsaasti. Paavo Ojanen Helsingin yliopistosta oli avaamassa tutkimushanketta ojitettujen soiden kestävästä käytöstä. Tässä tutkimuksessa pureudutaan pohtimaan ojitettujen soiden mahdollisimman ekologista ja kestävää käyttöä. Tutkimuksessa mietitään ojitusten vaikutuksia vesistöön, ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen sekä erilaisten pelto- ja metsämaiden käyttötapojen eroavaisuuksia. Metsäojitettujen soiden käytön tulevaisuutta on syytä tarkastella juuri nyt, sillä aikanaan ojitetut suot tulevat pian päätehakkuuikään. Tälle tutkimustiedolle on selvä tarve ja valmiita raportteja saadaan lukea vuoden lopussa.

Paavon esityksestä nousi useita kysymyksiä esityksen aikana chatissa ja kaikkiin emme kerenneet vastata webinaarin aikana. Tässä kysymyksiä ja vastauksia Paavon esitykseen:

Heikkoravinteisen suon tuote, rahkasammal- sitä riittää ja uusiutuu nopeasti. Mihin sitä voisi käyttää?

-          Karujen soiden rahkasammalista saadaan erinomaista kasvualustaa.

Voiko turvemaita salaojittaa? Biohajoavat tai ikuiset, keraamiset tiiliputket.

-          Salaojitus on yleistä turvemaan pelloilla kuten muillakin pelloilla. Metsäojitusta on aikoinaan kokeiltu myös risuriukusalaojilla, mutta avo-ojat ovat vakiintunut ja toimiva käytäntö. Tietääkseni metsäojitettujen soiden salaojitusta ei ole tutkittu tai käytetty viime vuosikymmeninä.

Oliko turvemaiden päästöt netto eli mukana maaperän päästöt ja puuston nielut? Hyvä huomata jako eri maankäyttöluokkien päästöihin.

-          Kuvassa on maaperän päästöt. Niiden lisäksi ojitettujen turvemaiden puuston hiilinielu on ollut noin 10 Mt CO2-ekv./vuosi viime vuosina. Puuston nielu vaihtelee vuodesta toiseen hakkuista riippuen, eikä tarkkoja arvioita ole tehty. Virallisissa kasvihuonekaasuraporteissa olevat luvut sisältävät myös ojittamattomien soiden metsät. 

Nuorten vaikuttajien metsäfoorumi

”Nuorten mielikuvat metsistä ovat yleisesti positiivisia, mutta monelle nuorelle metsäala on silti vieras”, totesi Vilma Issakainen, joka esitteli Metsäsäätiön rahoittamaa nuorten vaikuttajien metsäfoorumia. Metsäfoorumin ideana on sekä saada nuorten nykyisistä metsämietteistä kiinni sekä avata heidän silmiään metsäalan moninaisuudesta. Foorumiin kutsutaan metsäalan tulevia ammattilaisia, nuorisopolitiikan, -järjestöjen, ympäristöjärjestöjen edustajia sekä sosiaalisen median vaikuttajia, jotka tutustuvat metsien ja puun kestävään käyttöön tuotantoketjun alusta loppuun. Metsäfoorumi ei halua tuputtaa, vaan ajatuksensa on kuplien törmäyttäminen ja keskustelun herättäminen. Sen lisäksi, että nuoret saavat vapaasti kysyä ja kuulla metsäalan toimijoilta, niin vastavuoroisesti metsäala saa mahdollisuuden kuulla, mitä nuoret heistä ajattelevat. Syksyllä nuorten metsäfoorumi suuntaa Etelä-Karjalaan.

Metsien Suomi

Metsien Suomi -viestintähanke näkyy ja kuuluu toukokuussa televisiossa, radiossa, sanomalehdissä, sosiaalisessa mediassa, bussipysäkeillä, muissa ulkomainoksissa, siemenkiekoissa ja jopa t-paidoissa. Projektin markkinointipäällikkö Markus Heinonen selvitti koko metsäalasta viestivää suurta ja näkyvää ponnistusta, jonka tarkoituksena on monipuolistaa metsistä käytävää keskustelua koko kansan voimin. Kampanja haluaa kertoa, että metsässä on ratkaisu moneen ja että metsä on kaikessa mukana. Ideana on herättää tunteita, saada samaistumispintaa ja toisaalta päivittää osin puutunutta kuvaa metsäalasta nostamalla uusia innovaatioita esiin. Metsien Suomi on näyttävä ja visuaalinen hanke, johon voi tutustua osoitteessa metsiensuomi.fi.