Tutkimus ja tieto
Metsäsäätiö rahoittaa metsäelinkeinoa edistävää tutkimusta ja tutkimustiedon jalkauttamista. Säätiön visiona on rakentaa metsäelinkeinolle menestyksekästä tulevaisuutta. Tutustu viimeisimpiin säätiön rahoittamiin hankkeisiin.
Täsmämetsän- ja täsmäluonnonhoidon monimuotoisuusindeksointi puunkorjuun suunnittelun tueksi (Moni-Indeksi)
RAHOITUS KÄYNNISSÄ
Metsäteho Oy:lle myönnettiin 96 830 euroa tutkimushankkeelle: "Täsmämetsän- ja täsmäluonnonhoidon monimuotoisuusindeksointi puunkorjuun suunnittelun tueksi (Moni-Indeksi)". Apuraha myönnettiin elokuussa 2023.
Apurahahanke tiivistetysti:
Täsmällisemmällä metsän- ja luonnonhoidolla voidaan tehostaa metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamista, metsien puuntuotoskykyä, hiilensidontaa sekä lisätä metsien resistanssia ja resilienssiä muuttuvassa ilmastossa. Suomalainen metsäsektori on uraauurtava tiedon keräämisen, tallentamisen ja avoimen jakelun saralla. Seuraava askel dataan perustuvassa päätöksenteossa on tiedon jalostamisen ja päätöstukijärjestelmien kehittäminen.
Täsmämetsän- ja täsmäluonnonhoidon menetelmillä haetaan esimerkiksi 1) ”win-win-win” -kohteita, eli pienipiirteisiä käsittelyalueen sisäisiä kohteita, joissa yhdistyy esim. vesiensuojelullisia ja puuntuotannon teknis-taloudellisia riskejä ja toisaalta normaalia korkeampia monimuotoisuusarvoja, 2) ”jätä käsittelemättä” - alueet, eli pienipiirteiset alueet, jotka on perusteltua jättää käsittelyn ulkopuolelle, kuten tulvaherkät vesistövyöhykkeet, monimuotoisuuskohteet, puuntuotannollisesti vähäarvoiset kohteet ja kuolleen puun keskittymät ja 3) ”käsittele poikkeavasti” -alueet, eli pienipiirteiset alueet, jotka on perusteltua käsitellä muusta
alueesta poikkeavalla tavalla. Syynä voi olla esimerkiksi muuta kuvion aluetta korkeampi tuhoriski, potentiaalinen paikka pienaukolle tai lahopuun tuottamiselle tekopökkelöillä.
Moni-Indeksi hankkeen tavoitteena on tuottaa täsmämetsän- ja täsmäluonnonhoidon toimenpiteiden edellyttämät monimuotoisuusindeksit rasteripohjaisena täsmäpuunkorjuun suunnittelun tueksi. Tehtävä edellyttää metsäalan toimijoiden ja sidosryhmien kanssa yhteistyössä tehtävää metsän- ja luonnonhoidon toimenpiteiden kartoitusta, päättelymallien kehittämistä indeksoinnin tueksi, tiedon indeksointia sekä alustavaa testausta. Tutkimuksessa tavoitellaan TLR tasoa 4-5 (menetelmien validointi työpöytätyönä / -maastokohteilla).
Bioperäisen CO2:n hyötykäytön mahdollisuudet ja vaikutukset Suomessa
RAHOITUS KÄYNNISSÄ
Teknologian Tutkimuskeskus VTT Oy:lle myönnettiin 89 692 euroa tutkimushankkeelle: "Bioperäisen CO2:n hyötykäytön mahdollisuudet ja vaikutukset Suomessa". Apuraha on myönnetty elokuussa 2023 ja tutkimushanke käynnistyy vuonna 2024.
Apurahahanke tiivistetysti:
Metsäsäätiön apurahalla toteutettava tutkimus tuottaa selvityksen Suomen ja Euroopan metsäteollisuuden kyvystä tuottaa kestävästi bioperäistä hiilidioksidia teollisuuden sekä teknisten hiilinielujen tarpeelle lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä tulevaisuuden toimintaympäristössä. Tarkastelussa huomioidaan sähköpolttoaineiden tuotannon ja kulutuksen edistämistoimet EU:ssa. Tarkastelun keskeinen tavoite on päivittää samalla käsitys sähköpolttoaineiden ja teknisten nielujen luomasta kysynnästä bioperäiselle hiilidioksidille Euroopassa.
Hankkeessa tarkastellaan myös suomalaisessa metsäteollisuudessa tuotetun bioperäisen hiilidioksidin kilpailuetua sekä haasteita suhteessa muuhun Eurooppaan sekä fossiilisen hiilidioksidin hyötykäyttöön, huomioiden kustannukset sekä ilmastovaikutukset. Lopuksi kartoitetaan CO2:n hyötykäyttöön pohjautuvien tuotteiden mahdollisuuksia metsäteollisuudelle tulevaisuuden toimintaympäristössä.
EU:n ilmasto- ja monimuotoisuuslinjausten vuotovaikutukset globaaliin metsäsektoriin ja sen kestävyyteen
RAHOITUS KÄYNNISSÄ
Norwegian University of Life Sciences on saanut 97 616 euron suuruisen apurahan Suomen Metsäsäätiöltä otsikolla: "Leakage impacts of the EU’s climate and biodiversity policies on the global forest sector and its sustainability". Apuraha on myönnetty elokuussa 2023.
Johdantoa tutkimushankkeen teemaan:
EU:n biodiversiteettistrategia ja LULUCF-asetukseen perustuvat metsien hiilensidonnan maakohtaiset vertailutasot luovat paineita hakkuiden ja metsäteollisuuden tuotannon supistamiseen Suomessa ja useissa muissa EU-maissa. Aiemmat tutkimukset viittaavat siihen, että nämä EU:n yksipuolisesti soveltamat politiikat tulevat lisäämään tuotantoa ja hakkuita politiikkaan osallistumattomien valtioiden alueilla. Tämä vähentäisi metsien hiilensidontaa, lisäisi päästöjä ja heikentäisi biodiversiteettiä EU:n ulkopuolella ja heikentäisi siten politiikkojen vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta.
Metsäsäätiön apurahalla tutkimusprojekti:
• tuottaa ajantasaiset arviot EU:n biodiversiteettistrategian ja LULUCF-asetuksen vaikutuksista metsäsektoriin Suomessa ja maailmalla. Toisin kuin aiemmat tutkimukset, projekti ottaa huomioon viimeaikaiset dramaattiset muutokset maailman geopoliittisessa ja taloudellisessa tilanteessa, jotka korostavat EU-maiden riippuvuutta alueen omasta puuntarjonnasta, sisältää hiili- ja biodiversiteettipolitiikan yhteisvaikutusten tarkastelun, ottaa huomioon LULUCF-asetukseen osallistuvien maiden mahdollisuuden ostaa ja myydä mahdollisesti ylijääviä hiilinieluja.
• arvioi paitsi hakkuun ja metsäteollisuustuotannon ”vuotovaikutuksen” suuruutta myös sen alueellista suuntautumista
sekä erityisesti
• vertailee hakkuitaan ja tuotantoaan lisäävien ja vähentävien maiden metsäluonnon monimuotoisuuteen ja ilmastonmuutokseen hillintään liittyviä tunnuslukuja sekä arvioi hakkuu- ja tuotantovuodon vaikutuksia biodiversiteettiin ja kasvihuonekaasupäästöihin EU:n ulkopuolella.
Metsäbiotalouden arvoketjujen merkitys Suomessa ja maakunnissa
RAHOITUS KÄYNNISSÄ
Tapio Oy:lle myönnettiin 39 630 euroa hankkeelle: "Metsäbiotalouden arvoketjujen merkitys Suomessa ja maakunnissa. Uusimpiin tilastoihin perustuva analyysi ja vaikuttamismateriaali metsäbiotalouden arvoketjuista sekä niiden taloudellisesta ja työllistävästä merkityksestä.". Apuraha myönnettiin elokuussa 2023.
Apurahahanke tiivistetysti:
Tapio toteutti Metsäbiotalouden arvoketjut- analyysin Suomen Metsäsäätiön toimeksiannosta ensimmäisen kerran 2015–2016, jolloin käytössä olivat Tilastokeskuksen luvut vuoteen 2013 saakka. Toisen kerran se toteutettiin 2020–2021 ja käytössä olivat Tilastokeskuksen luvut vuoteen 2018 saakka. Tämän jälkeen biotalouteen panostaminen on jatkunut voimakkaasti maakunnissa.
Metsäbiotalouden käytännön toteutus tapahtuu maakunnissa, joista monen taloudessa sen merkitys on erittäin keskeinen. Maakunnissa tehtävillä päätöksillä ja toimenpiteillä metsäbiotalouden toimintaedellytyksiä voidaan parantaa. Näiden pohjaksi tarvitaan yhtenäisellä tavalla koottu ja mahdollisimman ajankohtainen tieto kunkin maakunnan metsäbiotaloudesta. Näin varmistetaan se, että metsäbiotalouden kuvaus ja asema maakuntatason suunnittelussa perustuu sen todelliseen todettuun merkitykseen.
Hankkeessa luodaan tilastoaineistoon perustuen tuore kuva metsäbiotalouden elinkeinojen taloudellisesta ja työllistävästä merkityksestä kokonaisuutena Suomessa sekä maakunnittain. Hankkeessa tuotetaan materiaalia
etenkin maakuntien, mutta myös muiden toimijoiden käyttöön. Aineiston avulla voidaan analysoida, miten biotalouden merkitys on kehittynyt maakunnissa. Materiaalia voidaan käyttää metsäbiotalouden merkityksen esilletuomiseen, toiminnan arviointiin, tulevaisuuden suunnitteluun ja viestintään.
Linkki Tapion sivuille edelliseen päivitettyyn aineistoon: https://tapio.fi/julkaisut-ja-raportit/metsabiotalouden-arvoketjut-loppuraportti/
Hyytiälä ”Living Lab - Kestävä ja hyvinvointia tukeva puurakentaminen” – teknisen tutkimusympäristön toteutus sekä puurakentamisen kestävyyden ja ihmisten hyvinvoinnin tutkimus
RAHOITUS KÄYNNISSÄ
Helsingin yliopiston Maa- ja metsätaloustieteelliselle tiedekunnalle myönnettiin 100 000 euroa hankkeelle: "Hyytiälä ”Living Lab - Kestävä ja hyvinvointia tukeva puurakentaminen” – teknisen tutkimusympäristön toteutus sekä puurakentamisen kestävyyden ja ihmisten hyvinvoinnin tutkimus". Apuraha myönnettiin kesäkuussa 2022.
Apurahahanke tiivistetysti:
Tämän hankkeen tavoite on perustaa uudisrakennuksiin kansainvälisesti ainutlaatuinen, monitieteinen kestävän puurakentamisen Living Lab – tutkimusalusta. Aivan erityistä on mahdollisuus tutkia puurakennuksen asumiskäytön hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia kokeellisesti ja yhdistää rakennuksen, sen käyttäjien ja ulkoilman(ilmaston) systemaattista ja pitkäaikaista mittausaineistoa keskenään.
Suomen Metsäsäätiön rahoituksella resursoidaan Hyytiälän Living Lab -tutkimusalustan tekninen implementointi ja sen käytön avaava tutkimus esitetyn suunnitelman mukaisesti vuosina 2022−2025 käytettäväksi ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden kokeellisen tutkimusympäristön implementointiin ja tutkimukseen. Tämä on Living Lab –ympäristön kaikkein ainutlaatuisin ja uudenlaisinta tutkimustietoa tuottava osuus.
Ojitettujen soiden kestävä käyttö
PÄÄTTYNYT HANKE
Ojitettujen soiden kestävä käyttö -tutkimushankkeen tavoite oli luoda kokoava katsaus ojitusten ilmasto-, vesistö- ja monimuotoisuusvaikutuksista ja näin pohjustaa keskustelua turvemaiden kestävästä metsätalouskäytöstä. Hankkeen päätoteutuksesta vastasi Helsingin yliopiston metsätieteiden osasto ja yliopistotutkija Paavo Ojanen yhdessä laajan suotutkijajoukon kanssa. ”Metsäsäätiön rahoituksella laaja tutkimustieto oli mahdollista koota synteesiksi yhteen”, kiittää Ojanen.
Ojitettujen soiden metsätalouskäyttö ja ekologinen kestävyys ovat katsauksen perusteella monesti yhteensovitettavissa. Yhtä toimenpidesapluunaa kaikille suotyypeille koko Suomessa ei ole ja lisää tutkimusta ja yhdessä kehitettyjä turvemaiden käsittelytapoja tarvitaan. ”Maailma on harvoin mustavalkoinen ja ojitettuja soita on monenlaisia. Niinpä käytännönläheinen lähestymistapa voisi olla luokittelu siihen, millaisilla soilla intensiivinen metsätalous on kannattavaa, millaisilla soilla kevyempi metsätalous voi toimia, millaiset suot kannattaa jättää metsätalouden ulkopuolelle ja millaiset suot olisi syytä ennallistaa ojittamattomaan tilaan”, Ojanen toteaa.
Koko raportti luettavissa Suoseuran sivuilla.
(Kuva: Jani Antila)
Metsänomistaja 2020
PÄÄTTYNYT HANKE
Metsäsäätiön merkittävästi rahoittama ”Suomalainen metsänomistaja 2020” -hanke kartoittaa laaja-alaisesti metsäelinkeinon tulevaisuuden kuvaa ennen kaikkea metsänomistajarakenteen ja metsätalouden näkökulmasta. Hanke on aloitettu jo vuonna 2018 ja tutkimukselle on nyt myönnetty jatkotukea.
Tutkimuksen pohjana ovat erilaiset rekisteriaineistot sekä postikysely, joiden perusteella pyritään arvioimaan mm. metsänomistajakunnassa tapahtuvien arvojen ja käytösilmapiirin muutoksia. Metsien asemaa arvioidaan suhteessa koko yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin. Kyselytutkimuksen tärkeydestä kertoo 6 550 vastausta, mikä ylitti odotukset vastausaktiivisuudesta. Hankkeen perusteellinen viestiminen jo aineiston keruuvaiheessa kuuluu työn kokonaisuuteen ja näin ollen koko metsäalan, median ja päättäjien toivotaan hyötyvän tutkimustuloksista.
Tulosten julkaisuseminaari on tarkoitus pitää syksyn 2020 aikana. Tutkimuksen ajankohtaiseen tilanteeseen voi tutustua osoitteessa: https://www.helsinki.fi/fi/tutkimusryhmat/metsanomistaja-2020.
Näyttöön perustuva metsätalous
PÄÄTTYNYT HANKE
Metsien käyttöön ja hoitoa koskevaan päätöksentekoon liittyy monia näkökulmia. Jos eri näkökantoja perustellaan käyttäen lähinnä niitä tukevia tutkimustuloksia, jää kokonaiskuva siitä, mitä aiheesta tiedetään, vaillinaiseksi. Syntyy tilanne, jossa päätöksenteko ei pohjaudu näyttöön vaan mielipiteisiin ja olemassa oleviin käytäntöihin ilman tarkkaa tietoa käytäntöjen vaikuttavuudesta.
Näyttöön perustuva metsätalous -hankkeen tavoitteena on luoda pohja näyttöön perustuvalle päätöksenteolle. Hankkeessa kootaan saatavilla oleva tieteellinen tieto suomalaisten metsätaloutta harjoittavien ja muiden metsien käytöstä kiinnostuneiden tahojen tietoon. Näin pyritään vahvistamaan tieteeseen perustuvaa päätöksentekoa metsätalouden kestävyyden kysymyksissä ja tuottamaan tietoa toimintatapojen vaikuttavuudesta ja vaikutuksista. Tieteellisen tiedon synteesi toteutetaan systemaattisten kirjallisuuskarttojen ja -katsausten avulla.
Hankkeen toteuttavat yhdessä Metsäteho Oy, Helsingin yliopisto ja Jyväskylän yliopisto.
MyrskyPuu-tutkimus – myrskytuhoriskikartat koko Suomeen
PÄÄTTYNYT HANKE
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimushankkkeessa tehdään päivittyvä karttatuote, jossa kuvataan tuulituhoriskiä Suomen metsille. Tutkimuksessa tuotetaan myös keskimääräinen tuulituhoriskikartta koko Suomen alueelle. Kartta löytyy täältä.
Hankkeessa yhdistetään monipuolisesti eri tietolähteitä. Käytössä on Luke:n metsävarakartat, yksityiskohtainen korkeusmalli, maaperäaineistot, tuuliaineistot sekä routaa kuvaavat mallit. Koostettavan laskentajärjestelmän avulla voidaan tulevaisuudessa tunnistaa korkean tuulituhoriskin metsäkohteet ja tätä tietoa voidaan hyödyntää, kun suunnitellaan puukauppaa ja hakkuutapoja.
Metsien tuulituhot ajoittuvat pääasiassa kauteen, jolloin maa on sulana ja puut voivat kaatua juurineen. Märät, vähälumiset talvet lisäävät riskiä tuulituhoihin.
Käytäväharvennus on lupaava menetelmä nuorten männiköiden harvennukseen
PÄÄTTYNYT HANKE
Käytäväharvennusta kehitetään Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoimassa ”Käytäväharvennus – menetelmä nuorten männiköiden ensimmäiseen koneelliseen harvennukseen” -hankkeessa. Koneellista harvennushakkuuta edistävässä käytäväharvennuksessa puut kaadetaan ajourien välistä noin 1–2 metrin levyisissä käytävissä.
– Käytäväharvennusmenetelmää voidaan käyttää nykyisillä hakkuukoneteknologioilla, ja se täyttää Suomen metsäkeskuksen soveltamat hyvän metsänhoidon ja korjuujäljen kriteerit, kertoo Luken tutkija Yrjö Nuutinen.
Suomessa yleisimmin käytetty harvennusmenetelmä on perinteinen valikoiva harvennus, jossa poistettavat puut valitaan yksilöittäin ajourien välimaastosta.
Tulokset ensimmäiseltä testihakkuulta rohkaisevia
Käytäväharvennusta testattiin marraskuussa 2017 Suonenjoella. Kohteena oli mäntyvaltainen, hoidettu ensiharvennusmetsikkö, jossa taimikonhoito oli tehty oikea-aikaisesti ja jossa ei ollut hakkuuta haittaavaa, metsään luonnostaan syntynyttä alikasvosta. Testihakkuissa harvennettujen kuutioiden määrä tuntia kohden oli merkittävästi suurempi kuin perinteisessä valikoivassa harvennuksessa.
– Valikoivassa harvennuksessa jäljelle jääviä puita joudutaan varomaan, mikä hidastaa työskentelyä. Myös hakkuutähteiden siirtely ja valmiiden pölkkyjen järjestely veivät enemmän aikaa kuin käytäväharvennuksessa, Nuutinen kertoo.
Testikuljettaja oli harjaantunut perinteiseen valikoivaan harvennukseen. Käytäväharvennuksesta hänellä ei ollut aikaisempaa kokemusta, mutta siitä huolimatta hän sai käytäväharvennuksella selvästi paremman tuloksen kuin valikoivalla harvennuksella.
Käytäväharvennusta testataan erilaisilla kohteilla
Jatkossa käytäväharvennusta kehitetään mäntyvaltaisessa ensiharvennusmetsikössä Konnevedellä. Kohteella on tehty taimikonhoito ensimmäisen testileimikon tavoin, mutta ensimmäisestä leimikosta poiketen siellä on selvästi hakkuuta haittaava alikasvos. Jatkotutkimuksissa testihakkuumetsiköihin perustetaan pitkäaikaiset seurantakokeet, joissa selvitetään käytäväharvennuksen vaikutus metsikön kasvuun, monimuotoisuuteen ja puuston laatuominaisuuksiin.
Testileimikot sijaitsevat UPM:n mailla ja testihakkuut toteutetaan UPM:n avainyrittäjä Varis Forest Oy:n Ponsse Beaver -harvesterilla. Hankkeen rahoittavat Suomen Metsäsäätiö ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto. Hankkeen budjetti vuosille 2017–2018 on 125 600 euroa. Hankkeen toteuttavat Luonnonvarakeskus, Suomen metsäkeskus ja UPM Metsä.
Lisätietoja: Tutkija Yrjö Nuutinen, Luke, puh. 029 532 3257, yrjo.nuutinen@luke.fi
Maastolaserkeilaus puuston laatutunnusten mittaamisessa
PÄÄTTYNYT HANKE
Tohtorikoulutettava Jiri Pyörälä Helsingin yliopistosta tutki väitöskirjatutkimuksessaan maastolaserkeilauksen käyttöä puuston laatutunnusten mittaamisessa erityisesti sahateollisuuden näkökulmasta. Maastolaserkeilaus eli Terrestial Laser Scanning (TLS) on tekniikka, jolla voidaan tuottaa metsästä yksityiskohtainen 3D-pistepilvi, josta yksittäisten puiden runkoja ja oksia voidaan mitata.
Tutkimus on nyt valmistunut ja valmiiseen väitöskirjaan pääset tutustumaan tästä. Vaihtoehtoisesti voit alta lukea tiivistelmän aiheesta.
Hoidetuilla metsillä on useita tärkeitä rooleja muuttuvassa ilmastossa ja ympäristössä. Puu sitoo ja varastoi hiiltä niin kasvaessaan, kuin pitkäikäisiksi puutuotteiksi jalostettuna. Näiden vaikutusten huomioiminen metsänhoidossa vaatii tarkkaa suunnittelua, jolla varmistetaan metsänhoidon ja puunkäytön kestävyys. Tieto puuaineen ominaisuuksista on keskeisessä osassa, sillä ne vaikuttavat hiilivarastojen suuruuteen metsissä, sekä puun käytettävyyteen pitkäikäisenä rakennesahatavarana. Puunmuodostuksen teoreettisen taustan mukaisesti, runko, latvus ja oksarakenne ovat potentiaalisia selittäviä muuttujia (eli puun laatuindikaattoreita), kun mallinnetaan puuaineen ominaisuuksia, puubiomassaa ja puun laatua. Puunmuodostuksen monimutkaisuudesta ja moniulotteisesta vaihtelusta johtuen, tarvittavien laatuidikaattorien mittaaminen osana metsävarojen inventointia ja riittävällä yksityiskohtaisuudella on ollut aiemmin mahdotonta. Monialustaisen laserkeilauksen kehittyminen kuitenkin tukee aiempaa monipuolisempien kartoitus- ja mallinnusjärjestelmien rakentamista, jotka perustuvat tiheisiin kolmiulotteisiin pistepilviin.
Tämän työn tavoitteena oli määritellä, kuinka puuaineen ominaisuuksia voidaan arvioida kaukokartoitusta hyödyntävässä metsävarojen inventoinnissa. Tätä tarkoitusta varten kehitettiin menetelmiä puun laatuindikaattorien mittaamiseksi hoidetuissa männiköissä (Pinus sylvestris L.) lento- ja maastolaserkeilauksen avulla, ja arvioitiin niiden toimivuutta. Ensin arvioitiin laatuindikaattorien mittatarkkuus pistepilvissä. Toiseksi verrattiin pistepilvimittauksia röntgentomografiamittauksiin teollisilla sahoilla. Kolmanneksi arvioitiin lentolaserkeilauksella tuotettujen latvuspiirteiden tarkkuutta laatuindikaattorien ennustamisessa.
Tuloksien perusteella pistepilvien laatu ja pistetiheys vaikuttivat merkittävästi mitattujen laatuindikaattorien tarkkuuteen. Puuaineen ominaisuuksien arvioimisessa, maastolaserkeilausta tulisi käyttää työkaluna mahdollisimman yksityiskohtaisten runko- ja oksikkuustietojen keräämiseen tarkkaan valikoiduista näytepuista. Tarkasti mitatut laatuindikaattorit voivat selittää puuaineen ominaisuuksia mallinnuksessa. Käytettyjen mallien tulisi perustua laatuindikaattoreille, jotka voidaan ennustaa lentolaserkeilausaineistosta (esim. puun pituus ja latvuksen mittasuhteet), jotta ennusteet ovat yleistettävissä laajoille alueille.
Tulevaisuudessa, maasta ja ilmasta tehtävällä kaukokartoituksella voi olla tärkeä rooli puuaineen ominaisuuksien aikaan ja paikkaan sidotun vaihtelun tutkimuksessa. Lisää poikkitieteellistä työtä tarvitaan, jotta kaukokartoitusta ja puuaineen ominaisuuksia ennustavia spatiaalisia malleja voidaan täysimittaisesti hyödyntää kiihtyvän ilmastonmuutoksen, muuttuvan metsänhoidon ja lisääntyvän puunkäytön tuomien haasteiden kohtaamisessa.
Kuva 1. Puuaineen ominaisuuksien kaukokartoittaminen tulevaisuuden metsävarojen inventoinnissa. a) Maastolaserkeilauksella mitataan tarkkaa tietoa puuston runko- ja latvusgeometriasta. b) Sahoilla tukeista mitataan laatutunnuksia mm. röntgentomografialla. c) Laserkeilaus- ja röntgendatat yhdistämällä laaditaan puukohtaisia laatumalleja. d) Laatumallit yleistetään leimikoille lentolaserkeilauksella.
päivitetty 16.9.2020
Yksityismetsänomistajien aktiivisuus ja palvelutarpeet
PÄÄTTYNYT HANKE
PTT selvitti tutkimuksessaan yksityismetsänomistajien aktiivisuutta ja mitä hiljaiset metsänomistajat haluavat metsiltään.
Suomen yksityisen metsätalousmaan pinta-alasta noin 10% on hiljaisilla metsänomistajilla. Hiljaiset omistajat eroavat aktiivisista siinä, millaisia tavoitteita heillä on metsäomistuksen suhteen. Luonto- ja ympäristötavoitteet korostuvat, ja he myös usein välttivät avohakkuuta ja halusivat lisää tietoa eri metsänkäsittelyvaihtoehtojen taloudellisista vaikutuksista. Tutkimus esittää, että metsäasioiden hoitamista tulisi helpottaa ja palvelunsaantia parantaa. Metsävaratiedon saatavuus mahdollistaisi markkinaehtoisten palvelujen kohdentamisen nykyistä tehokkaammin. Palveluja tarjoavien organisaatioiden tulisi myös tunnistaa entistä paremmin hiljaisten omistajien tarpeet.
Hiljaisiksi on tutkimuksessa luokiteltu metsänomistajat, jotka eivät ole tehneet hakkuita edeltävää metsänkäyttöilmoitusta tai hakeneet Kemera-tukea edelliseen kymmeneen vuoteen. Tutkimus julkaistiin seminaarissa 8.2.2017.
Lue lisää:
Tutkimuksen julkaisut:
Miksi metsien taloudellisia mahdollisuuksia jätetään käyttämättä? – Metsänomistajien aktiivisuus ja siihen vaikuttaminen. PTT raportteja 255.
Miksi metsien taloudellisia mahdollisuuksia jätetään käyttämättä? – metsänomistajakyselyn tuloksia. PTT raportteja 256.
Metsäammattilaisten näkemyksiä metsätaloudellisen passiivisuuden syistä. PTT työpapereita 185.
Hietala, J. ja Valonen, M. (2016), Aktiiviset ja passiiviset kuolinpesät Luken julkaisussa.
Valonen, M. (2016), Metsänomistajan metsätaloudellista aktiivisuutta alentavat tekijät. Pro-gradu. Helsingin yliopisto.
Julkaistu 9.2.2017
Uusi selvitys metsätalouden taloudellisesta tuloksesta eri kasvatustavoissa
PÄÄTTYNYT HANKE
Uuden metsälain myötä metsänomistajien vaihtoehdot metsänkasvatuksessa ovat lisääntyneet. Siitä syystä myös metsäammattilaiset ovat kouluttautumassa uusiin metsänkasvatusmenetelmiin.
Pellervon taloustutkimus ja Suomen Metsäyhdistys ovat selvittäneet Suomen Metsäsäätiön rahoituksella, miten tasa- ja eri-ikäiskasvatuksen taloudellista kannattavuutta voidaan aiempien tutkimusten perusteella verrata ja miksi tutkimukset ovat päätyneet ristiriitaisiin tuloksiin. Yksinkertaistaen syy on tutkimusten lähtökohtien ja kohteiden huomattava vaihtelu.
Selvityksen mukaan metsänkasvatusmenetelmän kannattavuus on tapauskohtaista, eikä yleisesti kannattavinta metsänkasvatustapaa ei voi määritellä. Tulos riippuu metsänomistajan toiveista ja metsän piirteistä.
Selvityksen pohjalta tehtiin myös Powerpoint-kalvosarja, johon on poimittu selvityksestä metsänkasvatusmenetelmien kannattavuuden arvioimiseen liittyvät asiat. Voit ladata esityksen käyttöösi alla olevasta linkistä.
Lue lisää:
PTT:n selvitys: Metsätalouden taloudellinen tulos eri kasvatustavoissa
Metsien käyttörajoitusten vaikutukset metsäelinkeinoon
PÄÄTTYNYT HANKE
Pilottitutkimuksessa ”Metsien käyttörajoitusten vaikutukset puun hankintamahdollisuuksiin – puunjalostajan näkökulma” selvitettiin sahayritysten kykyä sopeutua puunhankintamahdollisuuksissa tapahtuviin muutoksiin. Tutkimuksessa (2008-2010) tutkittiin erilaisten maankäytön rajoitusten, kuten suojelualueiden ja kaava-alueiden, vaikutusta. Professori Tuula Packalenin johtamassa hankkeessa ovat mukana Metla, Helsingin yliopisto ja EFI Euroopan metsäinstituutti.
Packalen ja ryhmä jatkoivat aiheesta "Metsien käyttörajoitusten, erityisesti yleiskaavojen, vaikutukset metsätalouteen ja metsäteollisuuden puunhankintaan" -tutkimuksella (2012), joka tehtiin Etelä-Suomen alueella.
Hanke on käynnistänyt Kansainväliseen metsästrategiaan 2025 kuuluvan laajan hankkeen, Metsäalaa tukeva kaavoitus.
Lue lisää:
Teollisen puuelementtirakentamisen tutkimushanke
PÄÄTTYNYT HANKE
Finnish Wood Researchin hankkeessa luotiin puuelementtirakentamiseen yhtenäinen ja avoin rakentamisjärjestelmä, jonka tavoite on yrityskohtaisten, kaupallisten puurakentamisen sovellusten ja liiketoimintamallien kehittäminen. Lisäksi pitkän aikavälin tavoitteena on synnyttää Suomeen mittava ja kansainvälisesti kilpailukykyinen puurakennusteollisuus. Yhteisen avoimen järjestelmän puuttuminen on hidastanut teollisen puukerrostalorakentamisen läpimurtoa. Hankkeen osana ollut RunkoPES on jo halukkaille saatavilla Puuinfon sivuilla.
Lue lisää:
Suunnitteluohjeet Puuinfon verkkosivuilla
Artikkeli Woodarchitecture.fi-sivuilla
Metsästä saatavan bioenergian mahdollisuudet Euroopassa – työkaluja metsäpolitiikan tekijöille
PÄÄTTYNYT HANKE
Metsäbioenergia on yksi vanhimmista ja kestävimmistä tavoista hyödyntää metsiä ihmiskunnan hyväksi. Jopa nykyään 50 % maailman ja noin 20 % Euroopan puun käytöstä liittyy puun käyttöön polttoaineena. Numerot eivät kerro koko totuutta metsästä saatavan bioenergian käytön laajuudesta. Tilastoihin ei ole laskettu mukaan esimerkiksi teollisuuden sivuvirtoja ja jätteen hyötykäyttöä, joten todelliset prosenttiosuudet ovat korkeammat. Lisäksi usein jää huomioimatta, että metsäbioenergia ei ole yksiselitteinen käsite vaan se pitää sisällään lukuisia eri asioita.
Metsäbioenergia-teemaan tarjotaan jäsennellysti uutta tutkimustietoa EFI:n julkaisemassa raportissa Forest Bioenergy for Europe. Suomen Metsäsäätiön rahoittamasta raportista on tehty myös käyttövalmis pdf-esitys englanniksi.
Lue lisää:
Nuoret ja puupohjaisten tuotteiden kuluttaminen
PÄÄTTYNYT HANKE
Metsäsäätiö rahoitti vuonna 2012 Pellervon taloustutkimuksen pilottitutkimusta Nuoret ja puupohjaisten tuotteiden kuluttaminen. Pilottitutkimuksen tavoitteena oli selvittää nuorten kulutustottumuksia, asenteita ja toiveita puupohjaisia tuotteita kohtaan (valikoidut paperilaadut, kartonki, puutuotteet). Toisena tavoitteena oli korjata pahimpia puupohjaisiin tuotteisiin liittyviä väärinymmärryksiä ja virheitä nuorten tiedoissa. Pilottitutkimuksen tulokset julkaistiin syksyllä 2012.
Lue lisää:
Metsän taloudellinen ja sosiaalinen merkitys -viestintämateriaali
PÄÄTTYNYT HANKE
Metsäsäätiö rahoitti selvityksen Pellervon taloustutkimuksella, joka kartoitti maakuntakohtaisesti metsäsektorin taloudellista ja työllistävää merkitystä Suomelle ja suomalaisille.
Vuonna 2011 valmistuneesta selvityksestä tehtiin kalvosarja sekä esite, jotka ovat saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Lue lisää:
Kalvosarja ja esite
Yksityismetsänomistajakunta muutoksessa
PÄÄTTYNYT HANKE
Metsäsäätiö rahoitti vuonna 2009 Pellervon taloustutkimuksen (PTT) tutkimusta Yksityismetsänomistajakunta muutoksessa: tulevaisuuden metsänomistaja 2030. Tutkimuksessa kartoitettiin uusien ja tulevien metsänomistajien asenteita ja tietoja liittyen metsänomistukseen, metsätalouteen ja puukauppaan.
Lue lisää:
Suomalaiset metsäasenteet
PÄÄTTYNYT HANKE
Suomen Metsäyhdistys teettää Taloustutkimuksella 2–3 vuoden välein Metsä ja puu -mielipidetutkimuksen, joka mittaa suomalaisten tietoa metsäalasta ja asenteita metsätaloutta ja -teollisuutta kohtaan.
Toistuvat mittaukset selvittävät asenteissa ja tietämyksessä tapahtuneita muutoksia. Tutkimus tehtiin ensimmäisen kerran vuonna 1993.
Lue lisää:
Tuoreimmat tutkimustulokset Suomen Metsäyhdistyksen verkkosivulla
Maakuntalintu metso viihtyy nuorissa talousmetsissä
PÄÄTTYNYT HANKE
Keski-Suomen Metsoparlamentin hankkeessa on vuodesta 2001 asti pyritty parantamaan metson elinmahdollisuuksia yhteistyötä tekemällä, tietoa hankkimalla ja sitä jakamalla. Hankkeen eräs keskeinen tulos on, että metso viihtyy myös nuorissa metsissä, kun niiden ensiharvennukset ovat ajallaan tehtyjä.
Hankkeessa tiedotetaan metsänomistajille ja metsäalan toimijoille harvennusten tärkeydestä metson elinolojen kehittämiseksi. Metsäsäätiömaksua kerättiin selvitystä varten kohdennetusti Keski-Suomen puukauppojen yhteydessä vuoden 2005 heinäkuun alusta joulukuun loppuun.
Lue lisää:
Keski-Suomen Metsoparlamentti
Puuproffa tallentaa puutietoutta ja keskustelee puusta
PÄÄTTYNYT HANKE
PuuProffa on Pro Puu -yhdistyksen internetpalvelu, joka kokoaa ja jakaa puualan tietoutta sitä tarvitseville. PuuProffa paneutuu puusta puhumiseen erityisesti puusepänalan ja puuarkkitehtuurin näkökulmista. Puhutaan siis hyvästä – ja huonostakin – puun käytöstä rakentamisessa, sisustamisessa sekä kalusteiden ja esineiden valmistamisessa.
Puuproffan asiantuntijaryhmä, Puupaneeli, kokoontuu sopivin väliajoin käsittelemään esille tulleita kysymyksiä. Paneelin yhteenvedot julkaistaan sivustolla. PuuProffan takana oleva ProPuu -yhdistys palvelee sekä puualan ammattilaisia että asiasta kiinnostuneita kuluttajia opastamalla ja informoimalla erilaisissa puuhun liittyvissä kysymyksissä.
Lue lisää:
Puuproffa
Pro Puu ry