Biotalous-Battlessa kuultiin näkökulmien koko kirjo

Teksti: Hannes Mäntyranta, Suomen Metsäyhdistys
Tapahtuman markkinointikuva: Vilma Issakainen

Metsäviestijät yhdessä Metsäyhdistyksen kanssa järjestivät uudentyyppisen väittelytilaisuuden nimeltään Biotalous-Battle. Tilaisuus järjestettiin marraskuussa Metsäpäivien yhteydessä. Suomen Metsäsäätiö myönsi apurahan tilaisuuden järjestelykustannuksiin, mikä tuotiin esiin tilaisuuden aikana.

Oxford-tyyppisessä väittelyssä oli kaksi joukkuetta, jotka väittelivät tuomarin esittämästä väitteestä. Biotalous-Battlen väittämä oli tämä: Metsäluonto kestää suunnitellun 15 miljoonan kuution lisäyksen talousmetsien hakkuissa.

Kyllä kestää -joukkuetta johti professori Kari Mielikäinen. Joukkueen muut jäsenet olivat yhteiskuntavastuujohtaja Petri Heinonen UPM:stä ja ympäristöasiantuntija Markus Nissinen MTK:sta. Ei kestä -joukkuetta johti professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta. Lisäksi hänen joukkueeseensa kuuluivat saman yliopiston professori Mikko Mönkkönen ja Helsingin yliopiston professori Markku Ollikainen.

Väittelyn tuomari oli Metsäyhdistyksen viestinnän suunnittelija Hannes Mäntyranta. Ääntenlaskijat olivat Kristiina Vuopala ja Martta Fredrikson ja he pitivät myös huolta siitä, että puheenvuorot pysyivät korkeintaan kahden minuutin pituisina lukuun ottamatta kummankin joukkueen puheenjohtajan viiden minuutin aloituspuheenvuoroa.

Tilaisuuden aluksi tuomari esitti väitteen, minkä jälkeen yleisö äänesti siitä. Tässä vaiheessa yleisöstä 33 oli sitä mieltä, että kyllä kestää ja yhdeksän että ei kestä. Yleisöllä oli myös lupa äänestää väittelyn aikana jaloillaan, eli siirtyä sen joukkueen puolelle salia, joka siirtyjän mielestä on onnistunut vakuuttamaan hänet. Tätä ei kuitenkaan juuri nähty; metsäväki seisoi vakaasti mielipiteensä takana huojumatta ja horjumatta.

Ei kestä -joukkueen Kotiaho nosti heti aluksi esiin uhanalaisen metsälajiston ja vähenevän lahopuun. Hänen iskulauseensa oli metsätalouden aiheuttama ekologinen kestävyysvaje. Sinkoili lukuja: "Metsätalous on poistanut 95 prosenttia lahopuusta riippuvaisten eliöiden resursseista. Jos vastaava resurssien leikkaus tapahtuisi ihmispopulaatiolle, sitä saatettaisiin pitää megaluokan katastrofina”, Kotiaho jyrisi.

Kari Mielikäinen taputteli Metsätilastollista vuosikirjaa: sieltä löytyisivät totuuden luvut. Metsät kukoistavat, metsävarat, lahopuun määrä ja suojelupinta-alat kasvavat. Luonnonrauhalle on tilaa yllin kyllin.

Väittelyn lopputulema oli eriävistä näkemyksistä huolimatta sopuisa. Kiistakumppanit myönsivät, että Suomen metsien tila on ainakin parantunut sitten 1950-luvun. Kun yleisö sai äänestää myös tilaisuuden lopuksi, lisähakkuita vastustanut joukkue sai yhtä monta ääntä kuin väittelyn alussakin, mutta kannattajat menettivät kahdeksan ääntä. Se saattoi johtua myös tilaisuuden aikana tapahtuneesta yleisökadosta metsänparannussäätiön tilaisuuteen.

Jos jostain äänestettiin, niin siitä, että yleisö janoaa lisää väittelyitä. Innovatiivista tilaisuutta kiitettiin myös Metsäpäivien palautteessa. Harva tapahtuma tarjoaa lyhyessä ajassa yhtä runsaita näkökulmia.

Lue lisää:
Anna Kaupin blogikirjoitus Biotalous-Battle ratkaisi: Metsäväki luottaa lisähakkuisiin